ja HIKOILU!
En nykyään enää kestä päivääkään ilman jonkinsortin liikuntaa. Mun mielestä tää on hyvä. Mulla on tavoite. TEIN MUUTE ITE MYSLIÄKIN!
Oon hullaantunut pilatekseen ja kaikkeen hikoiluun. Antaa mukavasti täytettä vähän aneemisiin talvi-iltoihin. Oon koukussa endorfiineihin ja siihen tunteeseen kunnollisen hikoilun jälkeen. Tykkään olla poikki ja siitä tunteesta ku saa hyvällä omallatunnolla syödä jotain hyvää välilljä (huono omatunto voi tulla jo maksalaatikosta) . Toisaalta, kaikella on myös syvällinen syy. Pelkään lihomista yli _kaiken_ ! ei se voi niin kummapaha pelko olla (kai kaikki sitä pelkää?)
Oon kauhee arvostelemaan, mutta läskit väärissä paikoissa ja vartaloissa on jotain niiiiiin (ahdistavaa). Ainakaan tähän kroppaan ne ei tuu ikinä kuulumaan, jos se minusta kiinni on.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti